perjantai 3. toukokuuta 2019

Siis montako lasta teillä oikein on?

Meillä on neljä lasta. Puhutaan suurperheestä, nykykäsityksen mukaan kun jo kolmilapsinen perhe sellaiseksi luetaan. Minua tämä jaksaa hymyilyttää, kun en koe perheemme edes tällaisena kasvavana ilmiönä olevan mitenkään epätavallisen suuri, vaikka taitaahan meillä keskimääräistä enemmän lapsia olla. 

Neljä lasta tai enemmän ei ole aina ollut ajatuksissa, meillä kummallakaan. Itse asiassa ajattelin joskus valovuosia sitten, etten varmaan ikinä uskalla synnyttää enkä siksi saa yhtään lasta. Myöhemmin koin keskenmenon, joka teki varmasta epävarmaa; entä, jos näin käy kerta toisensa jälkeen eikä minusta koskaan tule äitiä? Onneksi pelkoni ei toteutunut, ja aika usein kiitollisena ajattelenkin, että olen saanut enemmän kuin olen pyytänyt.


Mutta siis hetkinen, taasko teille tulee vauva?! 
Tähänkin kysymykseen on ehditty vastaamaan tämän raskauden kohdalla. Kysymys hieman kirpaisi, koska hetkeä ennen olin kertonut hymyillen iloiset uutisemme.

Onneksi tällaisia reaktioita ei ole tullut kuitenkaan kovin montaa. Pääasiassa olemme saaneet onnitteluja ja moni on kertonut, kuinka mukavaa on, että nuoret perheet uskaltavat elää omannäköistään elämää ihan jo lapsiluvunkin kannalta.

Toisaalta olemme myös tottuneet siihen, että koko perheellä kulkiessamme saatamme kerätä katseita. Joku katsoo hymyillen, joku katsoo kauhuissaan ja joku järkyttyneenä. Näihin pystyy suhtautua hymähtäen js jatkaa pää pystyssä matkaansa. 



Onko sulle tulossa ensimmäinen lapsi? 
"Ei, vaan neljäs", vastasin naureskellen Toukokuista odottaessani. Keskustelukumppani mykistyi. Häntä ihmetytti, olenko tosiaan ehtinyt olla töissäkin jossain välissä. Työkaverit avuliaasti valistivat uutta kasvoa, että olin myös ehtinyt "jossain välissä" opiskella ja valmistuakin. Ihmetyksen määrä oli melkoinen, mutta positiivisessa mielessä.

Aika usein on saatettu myös kysyä, ovatko nämä kaikki (ikään kuin näitä olisi oikeasti enemmänkin) tosiaan meidän, eikö nyt jo riittäisi ja kuinka monta oikein vielä aiomme. Tutuiksi ovat nyös käyneet vitsit, kuten "Ei kai teidän tarvi kahdestaan tätä maata täyttää" tai "Teillähän on kohta oma jalkapallojoukkue" tai "Vieläkö teillä on telkkari, heh heh!" 

Moni - myös minä - on kokenut senkin, etteivät kaikki välttämättä onnittele vaikkapa neljännen tai viidennen lapsen kohdalla. Yhtä lailla tuloksena voi olla kauhistelua joko suoraan tai selän takana. Ilmiönä tämä on ikävä. 


Lapsiluku puhuttaa yhä uudelleen
Kaikenkaikkiaan minusta tuntuu, että olipa lapsiluku sitten mikä hyvänsä, se jaksaa puhuttaa niin puolesta kuin vastaankin. Itse ymmärrän, että toiveet tässä asiassa eroavat toisistaan joskus hyvinkin suuresti. Siitä huolimatta kumpikaan ei ole toistaan parempi tai huonompi, ja niin pientä kuin suurtakin lapsilukua on mielestäni oikeus toivoa. Tärkeää minusta ei olekaan se, mikä kunkin perheen lapsiluku on ja mistä syystä, vaan se, että jokainen voisi olla omaansa tyytyväinen ja kertoa siitä avoimesti ilman pelkoa negatiivisesta suhtautumisesta.

8 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Ihana kun kommentoit :) Joo, varmasti on kyllä tuttua! Tähän saanee tottua... ;)

      Poista
  2. Niin tuttua! meillä kun lapsia on viisi niin viimeisessä raskaudessa eivät kaikki edes onnitelleet. Kaikki meidän lapset on toivottuja ja niin odotettuja, että tuntui tosi pahalle. Ja niitä kummastelevia katseita saa kyllä aina, missä ikinä liikutaankaan koko perheenä. Mä oon kyllä vaan ja ainoastaan ylpeä meidän isosta perheestä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kurjaa, ettette saaneet onnitteluja viidennessä raskaudessa. Olisi kyllä jännä tietää, mikä tuossa on takana. Kuitenkin lapset ovat vanhemmilleen yhtä suuria ilon aiheita olivatpa ensimmäisiä tai viidensiä.

      Iso perhehän on valtava rikkaus <3

      Poista
  3. Minä odotan nyt neljättä lasta, eikä onnitteluja ole tullut kovin monelta. Kommentit vauvauutisiin ovat olleet ihmettelyä ja ällistymistä. Ei tunnu kovin mukavalta. Onneksi lapset odottavat uutta perheenjäsentä innolla. Se on tärkeintä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea omasta puolestani vauvasta koko perheelle! Nämä uutiset ovat niin ihania että jotenkin sitä kyllä odottaisi muiden reagoivan samalls tavalla. Aika vaikea on olla päästämättä ikävänsävyisiä kommentteja ihon alle, vaikka tärkeintä on, että oma perhe odottaahyvillä mielin uutta tulokasta.

      Poista
  4. Totta, tuntuu, että aina se lapsiluku puhututtaa. Meillä lapsilla on 2v ikäeroa, ja kuopuksella ja tällä joulukuisella vauvalla tulee kans se +2v ikäeroa. Hassua, kun mun mielestä se ei ole pieni ikäero, mutta monet sitä päivittelee, että taas oon raskaana :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta tuo 2 vuotta taas on hyvinkin tavallinen ikäero, mutta onkohan nuo ihmettelijät sitten niitä, joiden mielestä sopivampi ikäero olisi esimerkiksi 4-5 vuotta (mikä taas minusta tuntuu pitkältä!) tai jopa enemmän.

      Onnea hurjasti vielä tulevasta perheenlisäyksestä!

      Poista