Perheessämme on tällä hetkellä kaksi pientä koululaista; eskarilainen sekä ekaluokkalainen. Vaikka uus eskarivuosi alkoikin heti edellisen perään, on tässäkin vuodessa ollut omat juttunsa ja lukuvuosi on ollut mielenkiintoinen myös vanhemman näkökulmasta.
Kesäheinä on kasvanut eskarivuoden aikana valtavasti, ja oppinut koko liudan uusia asioita. Nyt eskarivuoden päättäessään Kesäheinä lukee sujuvasti pidempiäkin kirjoja niin ääneen kuin hiljaa mielessäänkin, laskee innoissaan ekaluokan matikkaa valitellen että liian helppoja nämäkin, tykkää piirtää, askarrella, liikkua, laulaa ja tutkia maailman ihmeitä. Omat jutut on alkaneet löytyä ja niitä ei enää valkta sen mukaan, mitä esimerkiksi isosisko haluaa, vaan omaa itseä kuunnellen. Tämä etenkin on asia, mistä iloitsen, koska meillä on ihan tosissaan käyty keskustelua siitä, että vaikka siskosten harrastukset ja kiinnostuksenkohteet voi olla myös samoja, on lupa myös haluta harrastaa ihan jotain muuta. Että vaikka te molemmat kävitte balettitunneilla, niin se ei ollut siskon juttu, mutta se ei estä sinua toteuttamasta omia haaveitasi näin ruohonjuuritasolla.
Eskarissa on viihdytty, leikitty, naurettu, opittu, tutkittu, riidelty, opittu siitä vähän lisää, mutta hetkittäin myös turhauduttu. Koska liian helppoa, miksi mun pitää näitä, osaan jo. Onneksi sekin on ymmärretty, että myös ope haluaa nähdä että osaat ja ihan varmasti koulutiellä tulee vastaan ihan uusia asioita, missä voi haastaa itseään, mutta eskari on opettelua koulua varten ja siellä kuuluu käydä tietyt jutut läpi, koska kaikki eivät niitä osaa.
Se, mistä olen vanhempana tykännyt meidän eskarissa valtavasti, on eskarin pienuus ja kuuluminen tärkeänä osana kouluun. Eskarit ovat siis jo eskarivuotensa aikana saaneet tuntea olevansa osa koulua ja oppilasyhteisöä. Pieni ryhmäkoko taas mahdollistaa lapsien yksilöllisen opettamisen, huomioimisen ja soveltamisen ihan eri tavalla, kuin se isossa ryhmässä olisi mahdollista.
Eskarivuotta taaksepäin katsotaankin siis kiitollisina ja hyvillä mielin, ja toivotetaan toukokuun lopulla kesäloma erittäin tervetulleeksi.
Se on kyllä uskomatonta miten paljon nuo pikkuiset kasvaa ja oppii eskarin aikana. Miellä oli viime vuonna tyttö eskarissa. Meidän eskari on myös tosi pieni ja koulun yhteydessä jamä tykkäsin myös tosi paljon siitä. Koululaiset leikkivät tosi paljon eskareiden kanssa välitunneillä ja eskarilaiset pääsivät jo hyvin oskais kouluporukkaa!
VastaaPoistaNämä on juuri niitä pienen eskarin ja koulun hyviä puolia, mitä en itse lakkaa ihastelemasta. Meillä tulee nyt vuoden väli, ennen kuin meiltä lähtee kolmas eskariin. Hän tuntuu vielä nyt niin pieneltä, että jännä nähdä taas sitten, miten hänkin tuon vuoden aikana kasvaa!
Poista